Söikö luolamies leipää?


Uutisissa on kailotettu viime aikoina uutta tutkimustietoa kivikautisen ihmisen ruokavaliosta. Wired uutisoi aiheesta otsikolla Ancient grains show paleolithic diet was more than meat, The New York Times taas otsikolla New evidence found for flour in stone-age diet ja kotimassamme Helsingin Sanomat otsikolla Kivikauden ihmiset söivät hiilihydraatteja. Tässä artikkelissa pureudun hieman aiheeseen ja sen ympärillä pyörivään keskusteluun.

Kivikauden ihmiset söivät hiilihydraatteja?

Uutiset perustuvat tutkija Anne Revedinin ja kollegoiden tekemiin tuoreisiin tutkimuksiin ihmisen kivikautisilta asuinsijoilta Venäjältä, Italiasta ja TÅ¡ekistä.[1] Alueilta löytyneistä hieman morttelin kaltaisista jauhinkivistä tutkijat havaitsivat jäämiä erilaisista kasveista. Tutkijoiden mukaan kivikautiset ihmiset olivat käyttäneet kivityökaluja tärkkelyspitoisten kasvien jauhamiseen. Löydöksen myötä media on julistanut kivikautisen ruokavalion olleen sittenkin "monipuolisempaa" ja "tasapainoisempaa" kuin ennen on oletettu. Tämä aiemmin oletettu yksipuolisuus johtui ilmeisesti siis jauhon puutteesta.

Kasvilajikkeet

Mitä alueilta sitten löydettiin? HS mainitsi otsikoinnissaan ympäripyöreästi pelkästään hiilihydraatit, Wired taas jyvät tai viljat ja NY Times jauhon. Itse uutisartikkeleissa on mainittu ainoastaan osmankäämi ja saniainen. Alkuperäisessä paperissa tutkijat ovat listanneet kokonaisuudessaan yhdeksän kasviheimoa. Yksi mainituista kasveista on sarakasvien heimoon kuuluva Cyperus badius eli sädekaisla. Näistä yhdeksästä kasvista ainoastaan sädekaislasta käytössä oli siemenet - kaikki muut olivat juuria tai juurakoita. Mistään nykyaikaisista jauhoista tai viljoista ei siis voida puhua. Alapuolella näet paperista poimitun taulukon kasveista (klikkaa suuremmaksi).

Keskustelusta poimittua

Yleensä vältän Hesarin keskustelupalstaa kuin ruttoa, mutta tällä kertaa kokeilin kepillä jäätä. Keskusteluosiosta löytyy muun muassa päättömiä väitteitä siitä, kuinka ihminen on kykenemätön syömään raakaa lihaa ja taas kypsennettynä eläinproteiini aiheuttaa elimistöön "jatkuvan myrkytystilan". Samaisen henkilön mukaan ihminen on myös väistämättä pohjimmiltaan kasvissyöjä, koska tämä "ei saa muita eläimiä kiinni". Joku argumentoi viljojen roolin tärkeydestä vedoten omaan sota-aikaiseen lapsuuteensa. Yksi kommentoija murehtii naisen asemaa primitiivisissä kulttuureissa. Jonkun mielestä on epäluonnollista käyttää metsästyksessä apunaan aseita, mikä kertoo ihmisen olevan luonnostaan kasvissyöjä. Argumenttinsa perään kommentoija summaa ajatuksiaan lauseella: "en luule että ihmisellä on bioloogisesti välttämätöntä syödä lihaa sillä tavalla". Kiinnostaisi kieltämättä kuulla lisää tästä "sillä tavalla syömisestä". Vaikka mukaan mahtuu myös muutama maalaisjärjellinen kommentti, toivon syvästi, ettei Hesarin keskustelupalsta ole mikään kansamme sielunpeili.
Mikäli nämä ovat pääasiallisia kysymyksiä, joita ihmisillä herää aiheesta, esitän lyhyesti muutaman kommentin vastineeksi.


  • Raakaa lihaa voi syödä (kts. edellinen artikkelini).

  • Ihminen saa muita eläimiä kiinni (kts. video).

  • Ruokavalio jolla ihminen selviää hengissä ei tarkoita samaa kuin optimaalinen tai ihanteellinen. Epämääräisten tutkimusten valossa ihminen kykenee elämään jopa vuoden niin pelkällä perunalla ja margariinilla kuin pelkällä lihallakin.[2] Tämä tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että ihminen on sitkas pirulainen.

  • Ihmisyyteen on aina kuulunut teknologian ja työkalujen hyödyntäminen. Ihminen ei ole myöskään ainoa työkaluja apunaan käyttävä olento - muun muassa simpanssit käyttävät monenlaisia apuvälineitä ja korpit voivat oppia ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia työkaluja apunaan käyttäen (kts. video).
  • Kivikautinen ruokavalio: muu tutkimustieto

    Isotooppitutkimuksilla voidaan kivikautisen ihmisen jäänteistä analysoida tämän nauttimia proteiineja. Analysointimenetelmä on kuitenkin kykenemätön havaitsemaan pienissä määrin nautittuja ruokia. Vaikka puhumme epätarkasta tutkimusmenetelmästä, saamme silti jotain kuvaa siitä, mitkä ruoat toimivat niin sanotussa bulkkikalorien roolissa paleoliittisella ajalla.
    Eurooppalaiset isotooppitutkimukset puhuvat vahvasti eläinproteiinin puolesta.[3] Mainittakoot, että Euroopasta löytyy myös korkeaproteiinisia kasvisruokia, kuten hasselpähkinöitä, mutta merkkejä näiden käytöstä ei kyseessä olevien tutkimusten valossa ole.
    Kivikautisten ihmisten leiripaikoista löytyy myös rutkasti muistijälkiä muinaisista ruokailutottumuksista: niin isojen kuin pientenkin eläinten luita. Lainatakseni asiaa tutkineen Michael Richardsin artikkelia:[4]

    "Studies of animal remains from Neanderthal sites in Europe have repeatedly shown that Neanderthals consistently hunted large herbivores, including seasonal use of reindeer. Yet, there is little evidence for the use of small game such as birds or fish. Early modern humans also appear to have regularly hunted large herbivores, but there is also evidence for the use of small game, including fish at some of these sites."

    Lopuksi
    Suuremmassa mittakaavassa Revendinin ja kumppaneiden tutkimus ei sinällään kerro mitään uutta. On selvää, että ihmiset ovat ammentaneet ruokansa niin kasvi- kuin eläinkunnastakin. Näiden väliset määrälliset suhteet ovat varmasti olleet kiinni pääosin ympäröivästä ekosysteemistä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Isotooppitutkimusten perustella voidaan kuitenkin sanoa, että eurooppalaiset väestöt ovat nauttineet ainakin pääasiallisen proteiininsa eläinkunnasta.

    Ja kyllä, olen Hesarin otsikon kanssa ehdottomasti yhtä mieltä: kivikauden ihmiset söivät hiilihydraatteja. Samaisia makroravinteita kun löytyy lähes koko kasvikunnasta, mitä sieltä ikinä ravinnoksi keksiikään poimia. Revendinin löydökset paleoliittisista jauhoista eivät kuitenkaan ole millään tapaa rinnastettavissa nykykäsitykseemme jauhoista. Näistä uutisista jää sellainen maku, että jostain syystä myös medialla on tarve takertua jokaiseen oljenkorteen, jolla saadaan pidettyä kiinni ravitsemuksen konservatiivisesta käsityksestä. Ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa on poliittisesti korrektia julkaista tähän rinnalle uutinen otsikolla: kivikaudella syötiin rasvaa.

    Lähteet:
    1.) "Thirty thousand-year-old evidence of plant food processing."
    Revedin et al. Proc Natl Acad Sci U S A. 2010 Oct 18.
    2.) "The potato as a health factor."
    John Harvey Kellogg. American Journal Of Potato Research Volume 7, Number 1, 1-8, DOI: 10.1007/BF02883455
    3.) "Stable isotope evidence for increasing dietary breadth in the European mid-Upper Paleolithic."
    Richards et al. Proc Natl Acad Sci U S A. 2001 May 22;98(11):6528-32.
    4.) "Out of Africa: modern human origins special feature: isotopic evidence for the diets of European Neanderthals and early modern humans."
    Richards MP, Trinkaus E. Proc Natl Acad Sci U S A. 2009 Sep 22;106(38):16034-9. Epub 2009 Aug 11.

    Kuvat: Stefan Kloo, Patrick Gillilan

    Jussi Riekki on kamppailu-urheiluharrastaja ja ravitsemusta primitiivisestä aspektista pohtiva blogaaja. Voit seurata Jussin kirjoituksia hänen blogissaan.

    Jussi Riekki - 24.10.2010 19:55