JAMA: Kaikkien aikuisten pitäisi käyttää vitamiinivalmisteita

Harvardin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat Robert H. Fletcher ja Kathleen M. Fairfield suosittelivat kaikille aikuisille vitamiinivalmisteiden käyttöä arvostetussa Journal of American Medical Association (JAMA) -lehdessä. Heidän mukaansa varsinaiset puutostilat, kuten keripukki ja beriberi, ovat harvinaisia, mutta "Most people do not consume an optimal amount of all vitamins by diet alone" (1).
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Harvardin tutkijat suosittelevat vitamiinivalmisteiden käyttöä. Viime vuoden lopussa Willett ja Stampfer antoivat samanlaisen suosituksen huippuarvostetussa New England Journal of Medicine -lehdessä: "...given the greater likelihood of benefit than harm a daily multivitamin makes sense.. especially important for the elderly vitamin E supplements are reasonable for most older Americans." (2)

Myös Harvardin lääketieteellisen tiedekunnan ravinto-opas (3) ja monet johtavat lääketieteen/fysiologian oppikirjat suosittelevat vitamiinivalmisteiden käyttöä (esim. 4). Ei siis ihme, että reilut kolmasosa amerikkalaisista naislääkäreistä käyttää monivitamiini/mineraali -valmistetta päivittäin (5).

Suomessa on puutetta erityisesti D-vitamiinista. Hälyttävää on, että nuoriso näyttäisi olevan D-vitamiinipuutoksen uusi riskiryhmä (6). Talvella 1997 todettiin D-vitamiininpuutos kahdella kolmesta varhaissuomalaisesta tytöstä ja Välimäen ym. vielä julkaisemattomien tutkimusten mukaan tilanne oli sama kahdella kolmesta suomalaisesta varusmiehestä alkukesällä 2000 (6).

Myös foolihapon saanti on Suomessa vähäistä. Vastasyntyneiden neuraaliputkien kehityshäiriön riski pienenee äidin foolihappovarantojen ollessa hyvät. Niinpä USA:ssa on suositeltu kaikille fertiili-ikäisille annettavaksi 400 mcg foolihappolisää päivässä: "to reduce the risk of neural tube defects for women capable of becoming pregnant, the recommendation is to take 400 mcg of synthetic folic acid daily, from fortified foods and/or supplements, in addition to consuming food folate from a varied diet" (7). Viimeisimmät tutkimukset ovat kuitenkin antaneet vankkaa näyttöä siitä, että maksimaaliseen ehkäisyvaikutukseen tarvitaan huomattavasti suurempi annos foolihappoa (11). Tämän vuoksi Fletcher ja Fairfield suosittelivat 800 mcg:n foolihapposupplementaatiota (1). On äärimmäisen tärkeää tietää, että neuraaliputket sulkeutuvat kolmen viikon sisällä hedelmöityksestä (1). Suurin osa naisista ei tällöin vielä tiedä olevansa raskaana.

Vitamiineja voidaan tietyissä tilanteissa käyttää myös lääkkeinä. Esimerkiksi pyridoksiinia eli B6-vitamiinia on käytetty kauan PMS:n psyykkisten oireiden ja varsinkin masennuksen hoitoon. Tuoreet meta-analyysit osoittavat, että 50 mg pyridoksiinia kerran pari päivässä premenstrumissa poistaa psyykkisiä oireita (8).
Supranutritionaalinen E- ja C-vitamiinisupplementaatio saattaa suojata sepelvaltimotaudilta (ks. esim. 9). Sepelvaltimotautia sairastavien lienee syytä ottaa päivittäin 400 IU:ta E-vitamiinia ja 500-1000 mg C-vitamiinia (9). Tunnetun vitamiiniauktoriteetin professori Judy Driskellin mukaan "Large amounts of vitamin E (200 to 800 IU/day) appears to be beneficial with regard to intermittent claudication and various infectious and chronic diseases in humans. The evidence from epidemiological studies and a limited number of clinical studies, primarily with older people, is considered strong that these large doses of vitamin E may be beneficial in decreasing the risk of coronary heart disease, certain cancer, and cataracts as well as perhaps being useful in reducing exercise-induced oxidative stress" (10). Aktiivisin E-vitamiinin muoto on alfa-tokoferoli. On syytä tietää, että lisäravinteet sisältävät joko d-alfa-tokoferolia (luonnollinen) tai dl-alfa-tokoferolia (synteettinen). Jälkimmäisen biologinen hyötyosuus on huonompi.

1. Fletcher R, Fairfield K (2002). Vitamins for chronic disease prevention on adults: Clinical applications. JAMA 287:3127-3129.
2. Willett W, Stampfer M (2001). Clinical practice: What vitamins should I be taking, doctor? N Engl J Med 345:1819-1824.
3. Willett W ym. (2001). Eat, Drink, and Be Healthy: The Harvard Medical School Guide to Healthy Eating. Simon & Schuster.
4. Vander A ym. (2001). Human Physiology: The Mechanisms of Body Functions. New York: McGraw-Hill, s. 86 ja 450.
5. Frank E ym. (2000). Use of vitamin-mineral supplements by female physicians in the United States. Am J Clin Nutr 72:969-975.
6. Välimäki M ym. (2001). Lasten riisitaudista aikuisten osteomalasiaan. Duodecim 117:2171-2180.
7. Institute of Medicine (1998). Dietary Reference Intakes: Thiamin, Riboflavin, Niacin, Vitamin B6, Folate, Vitamin B12, Pantothenic Acid, Biotin, and Choline. Washington, DC: National Academy Press.
8. Ylikorkala O (2000). Kuukautisia edeltävä oireyhtymä. Kirjassa: Naistentaudit ja synnytykset (toim. O. Ylikorkala ja A. Kauppila), s. 90-95. Helsinki: Duodecim.
9. Adams A ym. (1999) Antioxidant vitamins and the prevention of coronary heart disease. Am Fam Physicians 60:895-904. Saatavana: http://www.aafp.org/afp/990901ap/895.html
10. Driskell J (2000) Sports Nutrition. Boca Raton, FL: CRC Press, s. 58.
11. Wald N ym. (2001). Quantifying the effect of folic acid. Lancet 358:2069-2073.

Kysymyksiä tai kommentteja? Mailaa anssi.manninen@oulu.fi