Pakkasen puremaa

Kerrospukeutuminen, toppahaalarit ja lämpögeeli. Pipo, lapaset ja kaulaliina. Turkikset, rasva ja tuli. Kautta aikojen tasalämpöinen ihminen on taistellut kylmyyttä vastaan. Lämpötilan lasku on merkinnyt taistelua elämästä ja kuolemasta, joten ei ihmekään että tunnemme olomme turvalliseksi räiskyvän takkatulen äärellä.

Ihminen on kuitenkin sopeutuva eläin ja olemme selvinneet niin hyytävien talvien kuin paahtavien kesienkin yli. Ihmisiä asuu napajäätiköillä ja päiväntasaajalla, mutta me suomalaiset saamme nauttia lintukodossamme monenmoisesta säästä. Onneksemme maapallon hyytävimmät ja paahtavimmat kelit eivät meitä koettele, mutta silti suomalaisilla riittää aina puhuttavaa säästä.

Elinolomme ovat koko maapalloon verrattuna kovin leudot ja leppoisat. Ei se siltikään kivalta tunnu jos varpaita palelee ja sormet alkavat muistuttaa jääpuikkoja. Kaapista villasukkia ja pipoja kaivaessa saattaa tulla miettineeksi, onko kylmyydestä mitään hyötyä?

Kylmä, koho ja kompressio. Kylmägeeli. Kylmähoitohuone. Kylmävesialtaat ja avantouinti. Miten terveys, kylmä ja kivunlievitys liittyvät toisiinsa?

Maailman kivuntutkimusjärjestö (International Association for the Study of Pain) on määritellyt kivun epämiellyttäväksi, sensoriseksi tai emotionaaliseksi kokemukseksi, johon liittyy mahdollinen tai selvä kudosvaurio tai jota kuvataan samalla tavoin.

Jokaisella ihmisellä on kuitenkin yksilöllinen kipukynnyksensä eli kivun sietokyky ja kokeminen vaihtelevat ihmisten kesken ja myös tilanteiden mukaan. Kipu voi olla ärsykkeen lähtökohdasta riippuen pinnallista tai syvällistä. Se voi tuntua missä tahansa: ihossa, lihaksistossa, luustossa tai sidekudoksissa.

Kipu voi olla äkillistä, niin sanottua akuuttikipua, joka viestittää, ettei kaikki elimistössä ole kunnossa. Akuutin kivun tarkoituksena on vain herättää huomiota esimerkiksi uhkaavassa kudosvauriossa, ei aiheuttaa kärsimystä. Kipu voi olla myös pitkäaikaista, kroonista kipua, jolloin se kestää pidempään, kuin itse kudosvaurion paraneminen. Pitkäaikaista kipua on myös neuropaattinen kipu, joka aiheutuu hermoston vauriosta tai toimintahäiriöstä.

Fysiologisesti kipu etenee elimistössä niin sanottuna kipuratana. Se lähtee ihossa, lihas- ja luustoranteissa sekä sisäelimissä sijaitsevien perifeeristen hermopäätteiden kautta selkäytimeen ja sieltä edelleen aivokeskuksiin.

Hermoimpulssia säätelevät selkäytimessä olevat neuraaliset mekanismit eli portit. Ne voivat ehkäistä tai voimistaa hermoimpulssin kulkua. Kivun hoidossa puhutaan usein niin sanotusta "porttikontrolliteoriasta", jonka mukaan erilaisten fyysisten, emotionaalisten ja kognitiivisten tekijöiden avulla pyritään sulkemaan näitä portteja.

Kylmähoito aktivoi sellaisia hermopäätteitä ja hermoratoja, jotka pystyvät estämään tämän selkäydintasolta aivoihin nousevan kipuradan toimintaa. Tällöin kylmätuntemuksella yksinkertaisesti syrjäytetään kiputuntemus. Samalla aivot alkavat antaa elimistölle käskyjä tuottaa paranemista nopeuttavia endorfiinisiä aineita. Näin kylmähoito edesauttaa myös kehon oman paranemismekanismin syntyä.

Kylmähoidon avulla verisuonet supistuvat ja aineenvaihdunta heikkenee käsitellyllä alueella. Kylmällä voidaankin paitsi tyrehdyttää verenvuotoa ja vähentää tulehdussolujen syntyä myös estää ja hidastaa turvotuksen muodostumista. Ensiapuna ennen kirurgisia toimenpiteitä kylmähoidolla voidaan helpottaa itse toimenpiteitä, vähentää arpikudoksen syntyä ja nopeuttaa toipumista. Kylmähoidolla voidaan tukea varsinaista lääkehoitoa ja fysioterapiaa ja vähentää kipulääkityksen tarvetta.

Pakkanen voi myös puraista! Kylmäaltistus voi ääreisverenkierron supistumisen kautta aiheuttaa erityisesti kehon ääreisosissa kudoshypoksiaa (kudosten hapen niukkuutta) ja -vaurioita. Kudosten jäätyessä alle -2 celsiusasteen solunulkoinen neste muuttuu hypertoniseksi sinne muodostuvien jääkiteiden vuoksi. Seurauksena on solujen osmoottinen dehydraatio sekä soluvaurio ja -kuolema. Suuremmissakin kudoslämpötiloissa voi kosteuden, liikkumattomuuden ja kylmän yhteisvaikutuksena syntyä vakavia verenkiertohäiriöitä erityisesti alaraajoihin.

Kylmyyttä ei kaikesta huolimatta kannata pelätä. Pukeudu järkevästi, kunnioita pakkasen purevuutta ja ota huomioon myös tuuli. Pidetään kylmäpakkaukset valmiudessa, nautitaan ulkoilusta ja selviydytään tästäkin talvesta!