Räpyläuinti

Räpyläuinti tuo monelle lajia tuntemattomalle mieleen sukeltajan räpylöineen, maskeineen ja snorkkeleineen ja sitähän se aluksi olikin.

Vähän historiaa

Räpyläuinti on kilpailulajina suhteellisen nuori. Se on kehitetty 1960-luvulla Euroopassa. Aluksi laji oli vain sukeltajien fyysinen harjoittelumuoto, jota uitiin avovedessä sukellusvarusteissa. Vähitellen siitä kehittyi kilpailumuoto. Uitavat matkat olivat yleensä pitkiä, esim. merimaili tai enemmän. Suomessakin liitto alkoi järjestää pintauinnin, kuten lajia alussa nimitettiin, Suomen mestaruuskilpailuja jo 60-luvun jälkipuoliskolla. Perinteisesti tunnettuja avovesiuinteja Suomessa ovat Porvoonjokiuinti Porvoossa, Aurajokiuinti Turussa ja Waskia swimming race Vaasassa. Näiden uintien perinteitä on vaalittu vaihtelevalla menestyksellä 90-luvun alkupuoliskolle asti. Toivottavasti ne saisivat uutta puhtia, jotta laji ei katoaisi Suomesta.

Pian räpyläuinnista kehittyi myös sisälaji, jota voidaan harrastaa hallissa vuodenajoista riippumatta. Kilpailumuotona halliräpyläuinti on lähinnä uinnin vauhdikkaampi muoto, jossa apuvälineinä käytetään räpylöitä ja snorkkelia, laitesukelluslajeissa snorkkelin tilalla paineilmalaitetta. Niiden avulla uimari haluaa nauttia vauhdin hurmasta vedessä.

Ensimmäiset EM-kilpailut järjestettiin Angerassa Italiassa vuonna 1967 ja ensimmäiset MM-kilpailut Hannoferissa Länsi-Saksassa 1976. Ensimmäi­set PM-kilpailut pidettiin Oslossa 1977. Suomeen laji tuli Neuvos­toliiton kautta 1970-luvun alussa ja ensimmäiset SM-kilpailut uitiin Turussa 1975.

Räpyläuinti on CMAS:n alainen laji. CMAS perustettiin vuonna 1959. Liittoon kuuluu tällä hetkellä n.100 jäsenmaata, joista ainakin 36:ssa harrastetaan räpyläuintia kilpailulajina. Lajin johtavat maat ovat tällä hetkellä Kiina ja Venäjä. Olympialaisiin ei lajia vielä ole hyväksytty mutta suuren edistysaskeleen se koki, kun CMAS hyväksyttiin kansainvälisen Olympiakomitean jäsenliitoksi 1986. Suomessa laji kuuluu Suomen Urheilusukeltajain liiton alaisuuteen. Nykyään lajia harrastetaan kilpailumielessä ympäri Suomea noin parissa kymmenessä seurassa.

Lyhyesti säännöistä ja varusteista

CMAS:n kansainvälisissä kilpailusäännöissä räpyläuinti määritellään seuraavasti:

"Räpyläuinnilla ymmärretään uimaräpylöitä käyttävien urheilijoiden etenemistä veden pinnalla tai vedessä vain lihasvoimaa käyttäen. Vedenalaisen työntövoiman saa saada aikaan vain kilpailijan lihasvoimalla, siis käyttämättä mitään moottorilla tai lihasvoimalla toimivaa laitetta. Sukelluslajeissa käytetään ainoastaan paineilmalaitteita."

Räpyläuinnin kilpailuvälineistöön kuuluvat mono- tai stereoräpylät, uimalasit, snorkkeli, regulaattori ja paineilmapullo. Nykyään käytetyin räpylämalli on ns. monoräpylä, jonka levyosa on valmistettu lujitemuovista ja kenkäosa kumista molemmille jaloille. Räpylöiden levyjä on montaa jäykkyysastetta riippuen uitavan matkan pituudesta ja uimarin voimista. Lyhyillä matkoilla käytetään jäykempää levyä ja pitkillä notkeampaa. Lisäksi sukelluslajeissa levy taipuu tasaisesti koko pituudelta kun taas pintauinnissa levy on jäykempi tyvestä ja notkeampi kärjestä. Räpylän kokoa ei ole säännöillä rajoitettu. Potkiminen tapahtuu delfiinipotkuin käsien ollessa ojennettuina kämmenet päällekkäin suoraan eteenpäin korvien tasolla. Vauhti vedessä voi nousta jopa yli 3 m/s. Parhaat kilpailuräpylät valmistetaan käsityönä Venäjällä.

Snorkkeli on tehty taivutetusta pyöreästä muoviputkesta, joka on yleensä varustettu otsapannalla. Putken maksimipituus on 48 cm ja sisähalkaisijä enintään 23 mm.

Laitesukelluslajeissa teräksiset tai alumiiniset paineilmapullot voivat olla tilavuudeltaan 0,5 litrasta ylöspäin sukellettavan matkan pituudesta riippuen. Pulloa pidetään sukellettaessa suoraan eteenpäin ojennettujen käsien jatkeena.

Räpyläuinti jaetaan kolmeen erilaiseen lajiin:

Pintauinti eli räpyläuinti, jossa käytetään snorkkelia

Pinnan alla tapahtuva hengenpidätyssukellus ilman paineilmalaitetta

Pinnan alla tapahtuva laitesukellus paineilmalaitetta käyttäen

Kilpailumatkat räpyläuinnissa ovat 50m, 100m, 200m, 400m, 800m, 1500m ja 1850m sekä 4x100m ja 4x200m:n viestit, hengenpidätyssukelluksessa 50 m (alle 14 vuotiailla 25m) ja laitesukelluksessa 100m, 400m ja 800m.

Ikäryhmät:

A yleinen, ei ikärajoituksia
B 16 - 17 vuotiaat
C 14 - 15 vuotiaat
D 12 - 13 vuotiaat
E 11 vuotta ja nuoremmat
V veteraanit


Suomessa on käytössä vain yksi V-luokka = 35 vuotta ja vanhemmat

Ikäryhmä määräytyy syntymävuoden, ei syntymäpäivän mukaan

Samassa lajissa ei kuitenkaan voi kilpailla kuin yhdessä ikäryhmässä kerrallaan.

Lähde: Suomen Urheilusukeltajain liittto