Ternimaidolla lisää lihasta?

Ternimaidolla lisää lihasta?
Anssi Manninen

Johdanto

Proteiinilisäravinteet ovat aina olleet voimailijoiden suosiossa. Suosituimpia valmisteita lienevät maitopohjaiset proteiinit; hera, kaseiini ja täysmaitoproteiini. Heraa pidetään yleisesti parhaana proteiinilähteenä2,5, vaikka eri lähteiden eroja ei olekaan kattavasti tutkittu. Täysmaitoproteiinista noin 80 % on kaseiinia ja noin 20 % heraproteiineja. Vertailun vuoksi mainittakoon, että rintamaidon heraproteiinien ja kaseiinin suhde on 60:40.
Maitorauhaset alkavat tuottaa maitoa jo 1-2 kuukautta ennen synnytystä. Tästä maidosta käytetään nimitystä ternimaito (colostrum). Ternimaidon erittyminen loppuu kahden-kolmen päivän kuluttua synnytyksestä, jolloin maitorauhaset alkavat tuottaa tavallista äidinmaitoa.
Ternimaito sisältää laadukkaan proteiinin lisäksi mm. kasvutekijöitä (IGF-I, IGF-II, EGF jne.), immunoglobuliineja (vasta-aineita) ja entsyymejä (lysotsyymejä), joilla on bakteereja tuhoavia ominaisuuksia. Niinpä ternimaidon on väitetty mm. edistävän lihaskasvua ja tehostavan immuunivastetta.

Ternimaito ja IGF:t

Kasvuhormoni kiihdyttää proteiinisynteesiä (anabolinen vaikutus) useimmissa kudoksissa. Lisäksi kasvuhormoni stimuloi rasvojen pilkkoutumista rasvakudoksessa ja lisää näin rasvahappojen ja glyserolin vapautumista vereen.
Kasvuhormonin vaikutukset välittyvät pääosin insuliininkaltaisten kasvutekijöiden (IGF-I, IGF-II) kautta6. IGF-I:lla oletetaan olevan voimakkaammat anaboliset vaikutukset kuin IGF-II:lla8. IGF-I:n tasot ovat vastasyntyneellä matalia, ne nousevat kasvuiällä ja saavuttavat aikuisten tason murrosiän alkaessa. Murrosiän aikana IGF-I-tasot ylittävät aikuisten tasot 2-3 -kertaisesti. 20-30. ikävuoden jälkeen todettava IGF-I:n tasojen lasku saattaa liittyä negatiiviseen typpitasapainoon, lihasmassan vähenemiseen ja osteoporoosiin, minkä vuoksi myös ikääntymiseen liittyvien ilmiöiden hoitoon on ehdotettu kasvuhormoni- ja IGF-I-hoitoja6.
IGF-I on rakenteeltaan peptidi. Vastasyntyneen suolen limakalvo laskee läpi pieniä määriä kokonaisia proteiineja ja isoja peptidejä, mutta aikuisilla ternimaidon sisältämän IGF-I:n pitäisi pilkkoutua ruoansulatuselimistössä. Mero ym.9 raportoivat kuitenkin arvostetussa Journal of Applied Physiology -lehdessä suun kautta nautitun ternimaitovalmisteen nostavan merkitsevästi urheilijoiden IGF-I-tasoja. Sen sijaan Kuipers ym.7 ja Buckley ym.3,4 eivät havainneet omissa tutkimuksissaan samaa vaikutusta.

Ternimaito ja kehon koostumus

Keho sisältää rasvaa, proteiineja, vettä, glykogeenia (varastohiilihydraatti) sekä luuston ja muun elimistön kivennäisaineita. Terveellä aikuisella rasvattoman kehonosan vesipitoisuus on noin 73 %, kun taas rasvakudos on lähes vedetön.
Aluksi on syytä oikaista pari harhaluuloa; ”fat free mass” ja ”lean body mass” eivät tarkoita lihasmassaa. Fat free mass tarkoittaa nimensä mukaisesti kehon massaa ilman rasvoja. Lean body mass tarkoittaa melkein samaa asiaa, mutta siihen sisältyy myös ns. essentielli rasva, joka sijaitsee mm. luuytimessä, maksassa, pernassa ja munuaisissa (n. 3 % painosta). Tässä artikkelissa näitä termejä käytetään synonyymeinä.
Amerikkalainen tutkimusryhmä julkaisi Nutrition -lehdessä plasebo- eli lumekontrolloidun kaksoissokkotutkimuksen1, jossa selvitettiin ternimaitovalmisteen vaikutuksia kehon koostumukseen. Koehenkilöiksi valitut (14 miestä ja 8 naista) olivat harjoitelleet säännöllisesti painoilla vähintään 3 kertaa viikossa viimeiset kuusi kuukautta, ja heitä neuvottiin noudattamaan samaa ruokavaliota kuin aikaisemminkin.
Koehenkilöt käyttivät joko ternimaitovalmistetta tai plaseboa (lumelääkettä) 20 g päivässä. Plasebona käytettiin heraproteiinivalmistetta, sillä se muistuttaa maultaan ja ulkomuodoltaan ternimaitoa. Ternimaitovalmiste sisälsi 15,8 grammaa proteiinia, 4 g hiilihydraatteja ja 0,2 g rasvaa sekä lukuisia bioaktiivisia komponentteja (esim. laktoferriiniä, immunoglobuliineja ja kasvutekijöitä).
Kahdeksan viikon painoharjoittelun ja ternimaitovalmisteen käytön jälkeen koehenkilöiden kehon koostumus arvioitiin luotettavalla DEXA-menetelmällä, joka ottaa kehosta tuhansia pieniä kuvia. Näiden avulla se laskee luun kivennäisaineiden, kehon rasvan ja rasvattoman pehmytkudoksen määrän.
Ternimaitoryhmä lisäsi kahdeksassa viikossa keskimäärin 1,5 kg luutonta ja rasvatonta massaa, mutta heraryhmäläisten rasvattoman massan määrässä ei havaittu muutoksia. Vaikka terniryhmäläisten rasvattoman massan määrä lisääntyi, ei kehon paino muuttunut merkitsevästi. Niinpä voidaan olettaa, että kehon rasvan määrä väheni hieman. Sen sijaan heraryhmäläisillä kehon paino nousi merkitsevästi. Tämä johtui ilmeisesti rasvan määrän lisääntymisestä. Kummassakaan ryhmässä rasvan määrän muutokset eivät kuitenkaan olleet merkitseviä. Myöskään juoksumatto- ja penkkipunnerrustesteissä ei havaittu eroja terni- ja heraryhmän välillä.

Ternimaito ja suorituskyky

Ternimaidon vaikutuksista fyysiseen suorituskykyyn on viime aikoina tehty useita tutkimuksia. Seuraavassa esitellään pääpiirteittäin kaksi australialaisen tutkijaryhmän suorittamaan plasebokontrolloitua kaksoissokkotutkimusta. Näitä tutkimuksia ei ole kuitenkaan julkaistu kokonaisina artikkeleina tieteellisissä sarjajulkaisuissa, vaan ne esiteltiin kahdessa liikuntalääketieteellisessä konferenssissa. Tällöin ne eivät joudu yhtä kovan kritiikin kohteeksi, joten pieni kriittisyys on paikallaan.
Ensimmäisessä tutkimuksessa4 koehenkilöt (18-35 v. miehiä) käyttivät joko ternimaitovalmistetta (n=23) tai heraproteiinivalmistetta (n=16) 60 g päivässä, ja noudattivat säännöllistä juoksuharjoitusohjelmaa (3 x 45 min/vk). Neljännen viikon kohdalla tehdyssä suorituskykytestissä (juoksumatto) terni- ja heraryhmän välillä ei havaittu merkitsevää eroa, mutta kahdeksannella viikolla tehdyssä testissä terniryhmä pystyi parempaan suoritukseen.
Myös toisessa tutkimuksessa3 koehenkilöt (18-35 v. miehiä) käyttivät joko ternimaitovalmistetta (n=26) tai heraproteiinia (n=25) 60 g päivässä. Sekä ensimmäisellä että toisella testikerralla terniryhmän hyppysuoritusten havaittiin olevan merkitsevästi parempia kuin heraryhmän. Myös muissa suorituskykytesteissä terniryhmällä havaittiin suuntaus voimantuoton paranemiseen.
Syytä näille parannuksille ei saatu selville, mutta niiden voidaan olettaa johtuvan ternimaidon bioaktiivista peptideistä. Kummassakaan tutkimuksessa ei havaittu muutoksia IGF-I-tasoissa, mutta jälkimmäisessä tutkimuksessa kreatiinikinaasientsyymin aktiivisuus lisääntyi vähemmän terniryhmässä (ensimmäisessä tutkimuksessa sitä ei määritetty). Lihasvaurioissa kreatiinikinaasin aktiivisuus lisääntyy, joten ternimaitovalmistetta nauttineet ilmeisesti kärsivät vähäisemmistä lihasvaurioista.
Lienee syytä mainita, että australialainen tutkimusryhmä ei käyttänyt samaa ternimaitovalmistetta kuin amerikkalainen ryhmä. Tuotteiden sisältö ei kuitenkaan näyttänyt poikkeavan merkittävästi toisistaan.

Yhteenveto

Alustavien tutkimusten mukaan ternimaitovalmisteen käyttö suurina annoksina voi lisätä kehon rasvatonta massaa ja parantaa fyysistä suorituskykyä. Tutkimuksissa käytettyjen päiväannosten hinta on kuitenkin korkea. Pienempien annosten vaikutuksia voidaan tällä hetkellä vain arvailla.

Kysymyksiä tai kommentteja? Mailaa osoitteeseen anssi.manninen@oulu.fi

Lähteet

1) Antonio, J. ym. (2001). The effects of bovine colostrum supplementation on body composition and exercise performance in active men and women. Nutrition, 17; 243-247.
2) Bucci, L. ja Unlu, L (2000). Proteins and amino acid supplements in exercise and sport. Kirjassa: Energy-Yielding Macronutrients and Energy Metabolism in Sports Nutrition (toim. J. Driskell ja I. Wolinsky), s. 191-212. Boca Raton, FL: CRC Press.
3) Buckley, J. ym. (1999). Oral supplementation with bovine colostrum increases vertical jump performance. 4th Annual Congress of European College of Sports Medicine, Rome, July, 1999.
4) Buckley, J. ym. (1998). Effects of an oral bovine colostrum supplement on running performance. Australian Conference of Science and Medicine in Sport, Adelaide, South Australia, October, 1998.
5) Di Pasquale, M. (1997). Amino Acids and Proteins for the Athlete: The Anabolic Edge. Boca Raton, FL: CRC Press.
6) Dunkel, L. (2000). Lapsuuden ja nuoruusiän endokrinologia. Kirjassa: Endokrinologia (toim. M. Välimäki, T. Sane ja L. Dunkel), s. 441-561. Helsinki: Duodecim.
7) Kuipers, H. ym. (2001). Colostrum has no effect on growth factors, and on a doping test. Medicine and Science in Sports and Exercise, 33; S338.
8) McCarthy, T. ym. (1989). Regulatory effects of insulin-like growth factors I and II on bone collagen synthesis in rat calvarial cultures. Endocrinology, 124; 301-309.
9) Mero, A. ym. (1997). Effects of bovine colostrum supplementation on serum IGF-I, IgG, hormone, and saliva IgA during training. Journal of Applied Physiology, 83; 1144-1151.