Terveys 2002 -tutkimus

Terveys 2000 on tutkimus, joka järjestettiin koko Suomessa syksystä 2000 kevääseen 2001.

Tutkimuksesta vastasi pääasiassa Kansanterveyslaitos (KTL), mutta mukana oli myös muita sosiaali- ja terveysalan organisaatioita. Tutkimukseen osallistuville tehtiin ensin kotihaastattelu ja myöhemmin perusteellinen terveystarkastus.

KELA teki 20 vuotta sitten vastaavanlaisen Mini-Suomi -tutkimuksen. Se, miten me suomalaiset voimme tuolloin, ei kuitenkaan anna kuvaa suomalaisten voinnista uuden vuosituhannen alussa.
Tämän johdosta tarvittiin uusi tutkimus, Terveys 2000.

Tiivistelmä

Aromaa A, Koskinen S, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002. Helsinki 2002.

Vuosina 2000-2001 toteutetussa Terveys 2000 -tutkimuksessa Suomen 30 vuotta täyttänyttä väestöä edustavasta 8028 henkilön otoksesta 88 % osallistui terveyshaastatteluun, 80 % laajaan terveystarkastukseen ja 5 % suppeampaan kotiterveystarkastukseen. 93 %:sta saatiin tärkeimmät terveyttä ja toimintakykyä koskevat tiedot. Tutkimuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistui laaja kansallinen verkosto KTL:n johdolla. Perustulosraportissa on ensimmäinen kooste tärkeimpien tutkimuskohteiden tuloksista.

Terveytensä koki hyväksi tai melko hyväksi kaksi kolmesta työikäisestä ja joka kolmas eläkeikäinen. Ainakin yksi pitkäaikaissairaus oli 44 %:lla työikäisistä ja 82 %:lla eläkeikäisistä. 20 vuotta aiemmin Mini-Suomi-tutkimuksessa koottuihin tietoihin verrattuna väestön koettu terveys on parantunut. Monet kansansairaudet, kuten sepelvaltimotauti ja useat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sekä hampaattomuus ja karies ovat vähentyneet. Mielenterveysongelmien yleisyys on säilynyt ennallaan. Lihavuus on yleistynyt, tupakointi on yleistynyt naisilla ja alkoholinkäyttö on lisääntynyt mutta muut sairauksien keskeiset vaaratekijät ovat vähentyneet. Etenkin miesten koettu työkyky on kohentunut. Eläkeikäisten toimintakyky näyttää selvästi kohentuneen kaikkein vanhimpia, 85 vuotta täyttäneitä, lukuun ottamatta.

Pitkään koulutettujen terveys on paljon parempi kuin lyhyen koulutuksen saaneiden. Naimisissa olevien terveys on tuntuvasti parempi kuin naimattomien, avoliitossa elävien, eronneiden ja leskien. Terveys ja toimintakyky vaihtelevat myös alueittain, mutta eri osoittimien alue-erot ovat erilaisia. Etelä-Suomessa sekä edullinen että epäedullinen terveyskäyttäytyminen ovat yleisiä ja Itä-Suomessa sairastavuus on edelleen yleisempää kuin muualla.

Koko tutkimus on luettavissa KTL:n sivuilla

Voit myös ladata tutkimuksen omalle koneellesi >