Vuoden 2001 paras Liikuntatieteellinen tutkimus

Helsingissä 11.-12.10. järjestetyillä Liikuntalääketieteen päivillä valittiin Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus. Tänä vuonna 1. palkinnon voitti:

"Kahden vuoden ravinto- ja liikuntainterventio vähensi hapettuneen LDL-kolesterolin pitoisuutta heikentyneen sokerinsietokyvyn omaavilla henkilöillä".

Länsimainen ravintokäyttäytyminen ja liikkumattomuus ovat tärkeitä riskitekijöitä aikuistyypin diabetekseen. Toisaalta aikuistyypin diabetes lisää merkittävästi ateroskleroosiriskiä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kahden vuoden ravinto- ja liikuntaintervention vaikutusta ateroskleroosiriskiä mittaaviin konventionaalisiin lipideihin sekä LDL-kolesterolin hapettumiseen heikentyneen sokerinsietokyvyn omaavilla henkilöillä (ikä 41-67 v; BMI 24-46 kg/m2). Henkilöt randomisoitiin ravinto- ja liikuntaryhmään (21 naista ja 19 miestä) ja verrokkiryhmään (19 naista ja 15 miestä). Interventioryhmä sai ravitsemusohjausta koko kahden vuoden ajan ja osallistui 6-24 kuukausina ohjattuun kuntosalipainotteiseen liikuntaan 2 h viikossa. Verrokkiryhmä sai vain kertaluonteisen ravitsemusohjauksen. Seerumin lipidien ohella mitattiin hapettuneen LDL-kolesterolin pitoisuutta (LDL-fraktion konjugoidut dieenit), jonka on todettu assosioituvan konventionaalisia lipidejä paremmin mm. sepelvaltimotaudin asteeseen, kaulasuonten intima median paksuuteen ja endoteelifuntioon. Laskimoverinäytteitä otettiin tutkittavilta ennen tutkimusta sekä vuoden ja kahden vuoden seurannan jälkeen.

Kahden vuoden aikana paino laski enemmän interventioryhmässä kuin verrokkiryhmässä (5.2 kg vs. 1.8 kg, p=0.0007). Hapettuneen LDL-kolesterolin pitoisuus ei muuttunut ensimmäisen vuoden intervention aikana kummassakaan ryhmässä, mutta kahden vuoden intervention jälkeen hapettuneen LDL-kolesterolin pitoisuus oli vähentynyt 16 % (p=0.0007) interventioryhmässä verrokkiryhmän ollessa edelleen lähtötasollaan. Natiivin LDL-kolesterolin pitoisuus ei muuttunut intervention aikana kummassakaan ryhmässä. Interventioryhmässä glykosyloituneen hemoglobiinin ja triglyseridin pitoisuudet vähenivät 5 % (p=0.0001) ja 16 % (p=0.013), mutta verrokkiryhmässä ei havaittu muutoksia näissä muuttujissa. Vastaavasti HDL-kolesterolin pitoisuus suureni 8 % (p=0.0013) interventioryhmässä verrokkiryhmän tulosten jäädessä muuttumattomiksi.

Tutkimuksemme tukee johtopäätöstä, että ravinto- ja liikuntainterventio vähentää ateroskleroosiriskiä heikentyneen sokerinsietokyvyn potilailla vähentämällä myös aterogeenisen, hapettuneen LDL-kolesterolin määrää LDL-kolesterolifraktiossa.

Tommi Vasankari,
Helena Hämäläinen,
Sirkka Aunola,
Merja Rastas,
Jukka Marniemi,
Markku Ahotupa,
Jaana Lindström,
Jaakko Tuomilehto,
Matti Uusitupa