Hei XX, unettomuuteen; korvatulpat on ihan ehdoton ainakin mulla, sen jalkeen kun ne loysin (kiitos vinkista mummi), olen nukkunut tosi hyvin. Sellaiset vahatulpat on parhaat. Karkista, ymmarran kylla tuntosi, mutta maailma ei todellakaan kaadu yhteen karkkihetkeen, muista se. Olet tosi hienosti saanut painon putoamaan, ollaan kaikki susta ylpeita! Mikas onkaan nyt kokonaissaldo? On hyva syoda terveellisesti, mutta kyllahan sita nyt joskus saa herkutella, jos jotain itseltaan taysin kieltaa, niin silloinhan sita varsinkin haluaa, eiks niin? Mukavaa uutta viikkoa!

Kyllähän karkin syömisessä olen ollut liian tiukka itselleni. Enhän mitään karkkilakkoa ole edes tehnyt. Oikeastaan mun pitäisi alkaa etsiä ruokamääriä, joita normaalisti tulen syömään - urheilu huomioiden. Olet ihan oikeassa, että kielloilla kiusaan vain itseäni. Mun pitää opetella olemaan realisti eikä hyppiä laidasta toiseen... Aloin epäilemään tämän aamun painolukemaani, kun vilkaisin edellisen maanantain arvoja. Mittasin painon kylläkin kahteen kertaan tänään. En silti ole voinnut laihtua 2 kg:tä viikossa (muistelin viimeviikon painon olleen 87.5 ja siitä tuo -0.9kg/wk yllä). Pitääpä mitata paino uudestaan. Joka tapauksessa lähdin tiputtamaan painoa 105 kg:stä, joten yli 15 kg massaa vähemmän. Kiitos neuvoista ja hyvää viikkoa sinnekkin ! -Mr XX.

Ymmärrän hyvin sua, mullakin menee usein noin, kun annan itselleni luvan herkutella muutkin ruokailut menee samalla tavalla -ja kestää aikansa palata taas normaaliin ruokailurytmiin. Omassa ajattelussahan se vika oikeastaan on, pitäisi olla vähemmän ehdottomampi ja sallia pienet, sopivat herkkuhetket itselleen. Kokonaisuushan on tärkeintä, terveelliseen ruokavalioon mahtuu myös herkkuja. Sä ootkin laihduttanut pitkään, että sun herkuttelupäivät voi jopa tehdä hyvää aineenvaihdunnalle kun ei ihan joka päivä ole miinuskaloreilla. 15 kiloa on huima määrä! Kuten Bunny sanoi, me ollaan kaikki susta ylpeitä!

Moi Mandee. Olen tämän laihdutuskuurin myötä ymmärtännyt terveellisen ruoan merkityksen. Se vaatii järjenkäyttöä, kun kaupoissa hyllyt notkuu energiapitoisia herkkuja. Vaikka haluankin nauttia elämästä, ajatella vähemmän, niin nyt pakon edessä joudun miettimään syömisiäni. Juuri kuten sanoit, mun pitäisi miettiä ruokailua kokonaisuutena, johon mahtuu myös herkut. Herkut on ruokavalion juhla, jotain spesiaalia. Juhlat pysyy juhlana, kun niitä on kohtuudella. Jees, pitääpä lopettaa kahvittelu ja alkaa työt. Kiitos kannustuksesta ja hyvää viikkoa !

Tarkistin tänään tiistaiaamuna painoni. Maanantaiaamun painolukema 86.6 kg pitää paikkaansa , joten 1.9 kg lähti viikossa. En ymmärrä mistä paino lähtee. Toki tällä viikolla aloin treenaamaan suuremmalla teholla... Testautin vaa'an muilla henkilöillä, joille vaaka näytti ihan järkeviä arvoja. Hieman huolestutaa se, että painoa lähtee lihaksista. Ruokavaliota voisi buustata tehoannoksella proteiinia.

Noniin, tuostahan sua varottelinkin jo viime kerralla, että huuman jälkeen usein tulee väsynyt ja veltto ja kontrolloimaton olo. Mutta älä huoli, kroppa kaipaa välillä sitäkin, vaikka se pääkopalle saattaa rankkaa ollakin, kun tuntee epäonnistuneensa ja otteen hervonneen. Mutta kaikelle aina löydy selitystä, ei niin painon nousulle, laskulle kuin treenin kulkemiselle tai kulkemattomuudellekaan. Vaikka kuinka kävisi opaskirjoja läpi ja kuuntelisi itseään, ei aina systeemit mene niinkuin haluaisi. Ja herkkuhetkistä vielä: mä itse en niistä paljon kirjaa pidä, mutta mä nyt toki en laihdutakaan. Mutta olen myös sitä mieltä, kuin Mandee ja Bunnykin, että kova tarkkailu voi viedä jossain välissä mässäyksen ja huonoon oloon, jos on siihen taipuvainen. Mä itse syön joka päivä esim tummaa suklaata, makeita jogurtteja, vanukkaita, sun muita, vain pitääkseni hiilarini korkealla ja makeannälän tyydytettynä. En syö näitä juttuja paljon, mutta sen verran, ettei moisiin makeisiin tulisi himoa. Tosin en kyllä makeasta paljoa välitäkään, ehkä sitä on vaikea säännöstellä jos on "pullahiiri". Tuota Bunny ja Mandee varmaan osaavat kommentoida paremmin... Voi hyvin XX, kyllä se juoksun ja muun kivan nautinto pian taas löytyy!

Joo pullahiiri Bunny on sita mielta, etta.. ehhehh, en mitaan mielta kun naurattaa niin paljon, etta on leimattu pullahiireksi, hahaa!

Heh heh, luonnoystävä Mari muovaa pupusta hiirtä ;):) Ei vaan, tämä on tosi hieno palsta. Vaikka porukoilla on erilaisia laihdutustapoja ja tapoja elää, niin kaikki on avarakatseisia ja suhtautuu useinmiten huumorilla asioihin. Meitä taitaakin yhdistää terveystietoisuus ja usein urheilullisuus. JOs ei, niin usein urheilukärpänen tarttuu täältä... Olit oikeassa Mari, edellisviikolla väsy iski. Osittain se oli hiiren, osittain liikaurheilun ansioita. Parhaiten pääsen yli tälläisistä heikoista hetkistä, kun vaan olen hyväksynnyt "huonot" tunteet. Olen esim työstressistä oppinnut, että lepo muuttaa ajatukset positiiviseksi, vaikka stressitilanteessa olo saattaakin tuntua aika kyynniseltä. Olo on vain hyväksyttävä ja luotettava hyvän olon palautumiseen.... Tosiaan noi herkutteluasiat on opittu lapsuudessa ja niistä on kymmenien vuosien kokemus. Niistä poispääseminen tai edes kohtuullistaminen vaatii vuosien totuttelun. Se on vähän kuin alkoholismi. Tunnen jotain siitä taudista parantuneita. Niillä saattaa tulla kymmenenkin vuoden päästä heikko hetki. Aivot on vaan tälläiset.... Hyvää viikkoa kaikille ! (Täällä oppinut kohteliaisuuksia ja hauska toistaa)

Pullahiiri numero 2 eli Mandee ilmoittautuu myös:D Mäkin olen opetellut huonoja herkuttelutapoja ja niistä oikeasti vaikea päästä pois. Hmm. Mä en osaa sanoa onko helpompaa olla syömättä makeaa ja herkutella joskus vai syödä vähän jotain makeaa joka päivä. Pullarotalle kaikki on yhtä hankalaa:D

Ma en myoskaan osaa sanoa, onko helpompaa olla kokonaan syomatta makeaa ja pitaytya low GI'ssa, vaiko antaa kiusaukselle suosiolla valilla periksi. Hmm..

Tuo on hyvä kysymys. Jatkuva makean syöminen vaatii enemmän kontrollia makeasta pitävälle, muutoin homma karkaa käsistä. Säännöstely taas lisää painetta ahmia makeeta. Säännöstelymoraali helposti höltyy ja homma karkaa silloinkin käsistä. Itse olen ajatellut lääkkeeksi karkkipäivää :). Se olisi tiettynä hetkenä viikkoa ja sillä olisi tiukka aikaraja. Sen verran on-off tyyppiä olen, että tämä voisi itsellä onnistua..... GI:stä olen ajatellut pitkään kirjoittaa blokissa, mutten ole saannut aikaseksi. Huomaisin, ettei GI taulukohin kannata sokeasti tujottaa GI määrittelyn vuoksi.